Helsingin Sanomien pääkirjoitus Halutaanko tiedustelulle lisää valtuuksia, kun terroristi oppii käyttämään Whatsappia? antaa kärjistetyn kuvan verkkotiedustelun hyödyttömyydestä. Kyse ei ole asia-artikkelista vaan näkemyksestä, mutta siinäkään ei saa vääristellä faktoja.
Alaotsikon mukaan kiinni jää vain toheloin terroristi, joka lähettelee suunnitelmiaan sähköpostilla.
Verkkotiedustelu ei rajoitu sähköpostiin, vaan kattaa kaikki sähköisen viestinnän muodot: lankapuhelut, kännykkäpuhelut, tekstiviestit, nettisurffailun -- ja tietenkin ne sähköpostit. Terroristit eivät ole mitään ruudinkeksijöitä, muutenhan heistä ei olisi tullut terroristeja. Silti hekin tietävät verkkourkinnan helppouden eivätkä varmasti välitä suunnitelmia salaamattomassa sähköpostissa.
Sähköistä viestintää on nykyään mahdoton välttää. Jokainen meistä soittelee yhä puhelimella ja lähettää tekstareita, vaikka salattujakin sovelluksia on olemassa. Salatustakin liikenteestä (esim. https-surffaus ja mobiilisovellusten oma liikenne) näkyvät osapuolet, viestinnän volyymi ja ajankohdat, joista voi päätellä paljon. Tiedustelu ei ole sähköpostien lukemista vaan kokonaiskuvan rakentamista: sen avulla nähdään epäilyttävän henkilön verkostot ja suhteet.
Tätäkään kuvaa ei luoda siten kuin kirjoitus maalailee: "Puolustusvoimat saa digitaalisen haavin, jonka läpi pannaan kulkemaan suomalaisten verkkoliikennettä – selfiet ja ostoslistat jatkavat matkaa, pahisten viestit tutkitaan tarkemmin". Lakiehdotuksen mukaan epäilyn pitää olla jo olemassa ennen kuin tiedustelulakia voidaan soveltaa. Tekstissä mainittu "haavi auki" viittaa NSA:n kaltaiseen verkon seulontaan, jota myös massavalvonnaksi kutsutaan.
Kirjoitus väittää että Vaikeudet alkavat heti, kun terroristit oppivat käyttämään Whatsappia, Signalia tai muuta salakirjoittavaa viestintäkanavaa. Tietenkin terroristit (ja muut uhkat, joita vastaan laki on suunnattu) osaavat salata viestintänsä jo nyt. Suurin muutos on siinä, että amerikkalaisten nettijättien salatut palvelut (iMessage, Whatsapp, Skype ym) omivat yhä enemmän liikenteestä, joka aiemmin kulki suomalaisten operaattorien verkossa. Silloin Suomen tiedonsaanti on yhteistyön varassa. Mitä enemmän suomalaisilla on tarjota tietoa amerikkalaisille, sitä paremmin saamme tietoa itsekin.
Ylipäätään tiedustelu ei ole uhkaavien viestien kalastelua digitaalisella haavilla, vaan tilannekuvan luomista. Usein tuo kuva on epämääräinen ja joskus vääräkin. Kannattaa lukea CIA-johtajan George Tenetin muistelmat, sillä hän kuvaa hyvin tiedustelun antamia epävarmoja signaaleita.
Yhdessä asiassa kirjoitus on kuitenkin "spot-on": poliisin valvonta on aiemmin pettänyt surkeasti. Tiedustelulaissa asiaan on kiinnitetty huomiota, mutta vasta aika näyttää, miten valvonta tulee käytännössä toimimaan. Ihminen on aina järjestelmän heikoin lenkki -- ja sellaiset niin poliisit kuin armeijan väki tulee olemaan jatkossakin.
 |
| Oppiiko terroristi käyttämään Whatsappia? |
Verkkotiedustelu ei rajoitu sähköpostiin, vaan kattaa kaikki sähköisen viestinnän muodot: lankapuhelut, kännykkäpuhelut, tekstiviestit, nettisurffailun -- ja tietenkin ne sähköpostit. Terroristit eivät ole mitään ruudinkeksijöitä, muutenhan heistä ei olisi tullut terroristeja. Silti hekin tietävät verkkourkinnan helppouden eivätkä varmasti välitä suunnitelmia salaamattomassa sähköpostissa.
Sähköistä viestintää on nykyään mahdoton välttää. Jokainen meistä soittelee yhä puhelimella ja lähettää tekstareita, vaikka salattujakin sovelluksia on olemassa. Salatustakin liikenteestä (esim. https-surffaus ja mobiilisovellusten oma liikenne) näkyvät osapuolet, viestinnän volyymi ja ajankohdat, joista voi päätellä paljon. Tiedustelu ei ole sähköpostien lukemista vaan kokonaiskuvan rakentamista: sen avulla nähdään epäilyttävän henkilön verkostot ja suhteet.
Tätäkään kuvaa ei luoda siten kuin kirjoitus maalailee: "Puolustusvoimat saa digitaalisen haavin, jonka läpi pannaan kulkemaan suomalaisten verkkoliikennettä – selfiet ja ostoslistat jatkavat matkaa, pahisten viestit tutkitaan tarkemmin". Lakiehdotuksen mukaan epäilyn pitää olla jo olemassa ennen kuin tiedustelulakia voidaan soveltaa. Tekstissä mainittu "haavi auki" viittaa NSA:n kaltaiseen verkon seulontaan, jota myös massavalvonnaksi kutsutaan.
Kirjoitus väittää että Vaikeudet alkavat heti, kun terroristit oppivat käyttämään Whatsappia, Signalia tai muuta salakirjoittavaa viestintäkanavaa. Tietenkin terroristit (ja muut uhkat, joita vastaan laki on suunnattu) osaavat salata viestintänsä jo nyt. Suurin muutos on siinä, että amerikkalaisten nettijättien salatut palvelut (iMessage, Whatsapp, Skype ym) omivat yhä enemmän liikenteestä, joka aiemmin kulki suomalaisten operaattorien verkossa. Silloin Suomen tiedonsaanti on yhteistyön varassa. Mitä enemmän suomalaisilla on tarjota tietoa amerikkalaisille, sitä paremmin saamme tietoa itsekin.
Ylipäätään tiedustelu ei ole uhkaavien viestien kalastelua digitaalisella haavilla, vaan tilannekuvan luomista. Usein tuo kuva on epämääräinen ja joskus vääräkin. Kannattaa lukea CIA-johtajan George Tenetin muistelmat, sillä hän kuvaa hyvin tiedustelun antamia epävarmoja signaaleita.
Yhdessä asiassa kirjoitus on kuitenkin "spot-on": poliisin valvonta on aiemmin pettänyt surkeasti. Tiedustelulaissa asiaan on kiinnitetty huomiota, mutta vasta aika näyttää, miten valvonta tulee käytännössä toimimaan. Ihminen on aina järjestelmän heikoin lenkki -- ja sellaiset niin poliisit kuin armeijan väki tulee olemaan jatkossakin.