Olen pitkään varoittanut muita somemokista ja ohjeistanut niiden välttämiseen. Someraivon silmässä käyneenä osaan jatkossa puhua aiheesta syvällä rintaäänellä. Kukaan ei mokaa tahallaan, joten somemoka voi sattua kenelle tahansa, by definition.
Pahinta on mokata juuri ennen lähtöä pitkälle lennolle. Kun sometuomioistuin käsittelee asiaa, puolustuksella ei ole puheenvuoroa eikä asiasta autuaan tietämätön mokaaja pysty edes poistamaan päivitystään. Someraivo saa kasvaa kaikessa rauhassa ja täyttää somefääriä #HasHeLandedYet/#HasSheLandedYet -tyyppisillä viesteillä.
Itselläni oli takana kymmenen tunnin lento ikkunan ja ylileveän henkilön väliin tungettuna. Oli jokseenkin epätodellinen tunne avata puhelin koneen vielä rullatessa kentällä ja saada soittoja Helsingin Sanomista sekä molemmista iltapäivälehdistä. Somemoka joo, mutta mitä se oikeaa mediaa kiinnostaa?
Tilanne on mokaajan kannalta mahdoton: kun ei ole nähnyt nettiä ei tiedä, mistä kohu on syntynyt ja mitä ihmiset ovat varsinaisesti paheksuneet. Eikä toimittajia edes kiinnosta varsinainen Facebook-viesti -- eivät he olisi sen perusteella alunperinkään soittaneet. Uutinen on aiheesta noussut somekohu, johon heidän täytyy journalismin periaatteiden vuoksi pyytää osapuolen kommentti. Siinä tilanteessa kaikki vastaukset ovat huonoja.
Sometuomioistuimen päätös on aina langettava. Rangaistuksena on julkinen anteeksipyyntö tai merkittävän henkilön tapauksessa virasta eroaminen. Sen jälkeen some hiljenee odottamaan uutta kohua.
Somekohun keskellä vastaaja menettää sananvapautensa. Ketään ei kiinnosta perustelut, selittelyt tai oikaisut. Mitä nopeampi anteeksipyyntö ja sen jälkeinen vaikeneminen, sitä parempi kaikille. Omat kommentit vain pahentavat vääjäämätöntä lopputulosta. Erityisen tärkeää tämä on poliitikoille ja yrityksen edustajille, joilla on pelissä muutakin kuin oma maineensa.
Missään tapauksessa ei kannata kirjoittaa aiheesta tällaista blogikirjoitusta. Se pitää vain kohua esillä ja jatkaa asiaa tarpeettomasti. Kommentointi on joka tapauksessa turhaa, sillä sometuomioistuimen päätöksestä ei voi valittaa.
Mokia ei saa tekemättömäksi, mutta ainakin niistä voi oppia. Otan tästä opikseni ja opetan jatkossa muitakin.
Pahinta on mokata juuri ennen lähtöä pitkälle lennolle. Kun sometuomioistuin käsittelee asiaa, puolustuksella ei ole puheenvuoroa eikä asiasta autuaan tietämätön mokaaja pysty edes poistamaan päivitystään. Someraivo saa kasvaa kaikessa rauhassa ja täyttää somefääriä #HasHeLandedYet/#HasSheLandedYet -tyyppisillä viesteillä.
Itselläni oli takana kymmenen tunnin lento ikkunan ja ylileveän henkilön väliin tungettuna. Oli jokseenkin epätodellinen tunne avata puhelin koneen vielä rullatessa kentällä ja saada soittoja Helsingin Sanomista sekä molemmista iltapäivälehdistä. Somemoka joo, mutta mitä se oikeaa mediaa kiinnostaa?
Tilanne on mokaajan kannalta mahdoton: kun ei ole nähnyt nettiä ei tiedä, mistä kohu on syntynyt ja mitä ihmiset ovat varsinaisesti paheksuneet. Eikä toimittajia edes kiinnosta varsinainen Facebook-viesti -- eivät he olisi sen perusteella alunperinkään soittaneet. Uutinen on aiheesta noussut somekohu, johon heidän täytyy journalismin periaatteiden vuoksi pyytää osapuolen kommentti. Siinä tilanteessa kaikki vastaukset ovat huonoja.
Sometuomioistuimen päätös on aina langettava. Rangaistuksena on julkinen anteeksipyyntö tai merkittävän henkilön tapauksessa virasta eroaminen. Sen jälkeen some hiljenee odottamaan uutta kohua.
Somekohun keskellä vastaaja menettää sananvapautensa. Ketään ei kiinnosta perustelut, selittelyt tai oikaisut. Mitä nopeampi anteeksipyyntö ja sen jälkeinen vaikeneminen, sitä parempi kaikille. Omat kommentit vain pahentavat vääjäämätöntä lopputulosta. Erityisen tärkeää tämä on poliitikoille ja yrityksen edustajille, joilla on pelissä muutakin kuin oma maineensa.
Missään tapauksessa ei kannata kirjoittaa aiheesta tällaista blogikirjoitusta. Se pitää vain kohua esillä ja jatkaa asiaa tarpeettomasti. Kommentointi on joka tapauksessa turhaa, sillä sometuomioistuimen päätöksestä ei voi valittaa.
Mokia ei saa tekemättömäksi, mutta ainakin niistä voi oppia. Otan tästä opikseni ja opetan jatkossa muitakin.